Dieđiheapmi ii álo čuoza luohttámuššii

Oallugat vásihit ahte lea váttis dieđihit politiijaide dahje eará eiseválddiide, go sii ballet rihkkut dan luohttámuša maid nubbi lea sidjiide čájehan. Dat ii dárbbaš dáhpáhuvvat, dadjá professor Kjartan Leer-Salvesen, guhte lea dutkan luohttámuša ja dieđiheami.

Hehttengeatnegasvuohta veahkaválddi ja illastemiid oktavuođas sáhttá bákkuhit priváhtaolbmuid ja fágaolbmuid váttes morálalaš árvvoštallandiliide. Sii fertejit dahkat válljemiid mat sáhttet čuohcat sihke alddeset ja daidda olbmuide geaiguin sis lea luohttámušgaskavuohta.

Sáhtát ovdamearkka dihte šaddat dillái mas ustit muitala ahte su isit dahje elošguoibmi lea guhkes áiggi geavahan roavva veahkaválddi su vuostá, seammás go son gáibida ahte it muital ášši viidáseappot. Dát sáhttá leat dilli mas hehttengeatnegasvuohta gusto.

Sáhttá leat váttis mearridit galgá go doaibmat ustiba dáhtu mielde vai dieđihit politiijaide. Muhto soapmása mielde gii lea dutkan dán, de ii galgga nu sakka ballat dieđihit ja hehttet, nugo olmmoš soaitá jurddašit.

Professor Kjartan Leer-Salvesen, gii bargá Volda allaskuvlla Sosiálafágaid instituhtas, lea iežas doavttergrádabarggus dutkan hehttema ja luohttámuša. Doavttergrádabarggu namma lea «På tilliten løs? En studie av læreres og presters skjønnsutøvelse i spenningen mellom taushetsplikt, meldeplikt og avvergeplikt».

– Hehttengeatnegasvuohta lea sihke priváhtaolbmuide ja ámmátolbmuide hui dehálaš oassi dan dorvovuogádagas mii lea ásahuvvon min servodaga hearkkes joavkkuid suddjen dihte. Mu dutkamuš čájeha ahte ámmátolbmuin sáhttet leat muhtun jurdagat ja guottut luohttámuša birra, mat loahpas sáhttet hehttet sin geavaheames hehttengeatnegasvuođa, dadjá Leer-Salvesen.

Luohttámuš ii hedjon

Son muitala ahte su iežas dutkamuša bohtosat eanaš hilgot dan oainnu ahte luohttámuš hedjona. Dát lea áibbas dan vuostá maid máŋggas jáhkket.

– Mu dutkamuš čájeha ahte luohttámuš ii dárbbaš leat áitatvuloš, vaikko olmmoš vállje dieđihit veahkaválddi ja illastemiid birra. Lean čállán máhttočoahkkáigeasu mii čujuha dasa ahte eanaš veahkaválddi gillán olbmot dorjot hehttengeatnegasvuođa ja háliidit ahte veahkkevuogádat dieđiha áššis. Mu oaivil lea ahte hehttengeatnegasvuohta lea deháleabbo go geahččalit seailluhit dan luohttámuša.

Jearahallaniskkadeamis man YouGov čađahii Plikt.no ovddas, boahtá ovdan ahte stuora eanetlohku vástideaddjiin dadjá ahte sii dovdet hehttengeatnegasvuođa sisdoalu go sii besset lohkat geatnegasvuođa čilgehusa.

Oallugat dihtet hehttengeatnegasvuođa birra

Dearvvašvuođa, oahpahusa ja mánáid- ja nuoraidbarggu surggiid fágaolbmuin olles 75 proseantta vástidit ahte sii dovdet hehttengeatnegasvuođa sisdoalu go sii lohket dan čilgehusa. Dát lea 31 proseantta eanet go dat 44 proseantta fágaolbmuin geat vástidit ahte sii dovdet hehttengeatnegasvuođa, vaikko eai leat lohkan čilgehusa.

Vaikko dutkamušas leat positiivvalaš bohtosat, de Leer-Salvesena mielas lea dárbu mealgat lasihit diđolašvuođa ja máhtu hehttengeatnegasvuođa birra. Dárbu guoská maid máhttui das movt hehttengeatnegasvuohta doaibmá eará geatnegasvuođaid ektui go fágaolbmot barget olbmuiguin geat ellet illastemiid ja veahkaválddi vuolde.

– Jáhkán ahte dilli duođaid lea mealgat heajut go maid dát dutkamuš čájeha. Fáttá birra lea menddo unnán máhttu, ja ovdamearkka dihte jávohisvuođageatnegasvuođa ja hehttengeatnegasvuođa gaskavuođa birra leat olu boasttuipmárdusat, oaivvilda Leer-Salvesen.