Dieđiheapmi ii álo čuoza luohttámuššii

Oallugiid mielas lea váttis dieđihit politiijaide dahje eará eiseválddiide, dan dihte go ballet ahte dat sáhttá čuohcat dan luohttámuššii maid lea ožžon. Dat ii leat álo nu, dadje professor Kjartan Leer-Salvesen, guhte lea dutkan luohttámuša ja dieđiheami.

Hehttengeatnegasvuohta veahkaválddi ja illasteami oktavuođas sáhttá bidjat sihke priváhtaolbmuid ja fágaolbmuid váttis morálalaš diliide, go fertejit dahkat válljemiid mat sáhttet čuohcat sihke alcceseaset ja olbmuide geat luhttet daidda.

Ovdamearkka dihte sáhttá olmmoš vásihit ahte olmmái muitala ahte su isit dahje ovttasássi lea guhkit áiggi badjel leamašan veahkaválddálaš suinna, ja seammás gáibida ahte don it muital dan earáide. Dat sáhttá leat dakkár dilálašvuohta go hehttengeatnegasvuohta gusto.

Sáhttá leat váttis mearridit galgá go doahttalit olbmá sávaldaga vai galgá go dieđihit politiijaide – muhto dutki gii dan lea dutkan, muitala ahte olmmoš ii dárbbaš ballat dieđiheames ja hehttemis, vaikko doivvošii ge dan.

Professor Kjartan Leer-Salvesen sosiálafágaid instituhtas Volda allaskuvllas lea iežas doavttergrádačállosis «På tilliten løs? En studie av læreres og presters skjønnsutøvelse i spenningen mellom taushetsplikt, meldeplikt og avvergeplikt» dutkan hehttema ja luohttámuša.

– Priváhtaolmmožin ja profešuvdnadahkkin lea hehttengeatnegasvuohta hui dehálaš oassi dan sihkarvuođafierpmis mii galgá suodjalit hearkkes joavkkuid min servodagas. Mu dutkan čájeha ahte profešuvdnadahkkiin sáhttet leat olu jurdagat ja guottut luohttámuša birra mat loahpalaččat sáhttet hehttet atnimis hehttengeatnegasvuođa, dadjá Leer-Salvesen.

Son muitala ahte su dutkama bohtosat čájehit ahte luohttámuš guhkkin eret hedjona dainna, juste nuppeládje go movt oallugat doivot.

– Mu dutkan čájeha ahte luohttámuš ii álo áitojuvvo, vaikko olmmoš vállje ge dieđihit veahkaválddi ja illasteami birra. Mun lean čohkken máhtu oppalaččat ja dat orro čájeheame ahte eanasoassi gillájeddjiin dorjot hehttengeatnegasvuođa ja ahte háliidit ahte veahkkeapparáhtta dieđiha. Mun čuoččuhan ahte hehttengeatnegasvuohta lea dehálet go dan ahte geahččalit doalahit luohttámuša.

Jearahallaniskkadeapmi maid YouGov lea čađahan Plikt.no ovddas čájeha ahte eanas oassi sis geat jearahallojedje, vástidit ahte sii dihtet hehttengeatnegasvuođa sisdoalu birra, go sii lohket čilgehusa geatnegasvuođas.

Olles 75 proseantta fágaolbmot dearvvašvuođa-, oahppo-, ja mánáid- ja nuoraidbargosuorggis vástidit ahte sii dihtet hehttengeatnegasvuođa sisdoalu birra go oidnen dan čilgehusa. Dat lea 31 proseantta eanet go sii geat vástidit ahte dihtet hehttengeatnegasvuođa birra go eai leat oaidnán čilgehusa (44 proseanta).

Vaikko leat ge positiiva bohtosat, de oaivvilda Leer-Salvesen ahte lea mearkkašahtti dárbu loktet dieđuid ja máhtu hehttengeatnegasvuođa birra. Dat guoská maid eará geatnegasvuođaide mat leat fágaolbmuin go sii barget olbmuiguin geat ellet illastemiiguin ja veahkaválddiin.

– Mun jáhkán lea mihá heajut dilálašvuohta go maid dát guorahallan čájeha. Olbmot dihtet beare unnán fáttá birra ja leat olu boasttuipmárdusat ovdamearkka dihte jávohisvuođageaskku ja hehttengeatnegasvuođa oktavuođa birra, oaivvilda Leer Salvesen.